Aivoasiantuntija Matti Vartiaisen Studia Generalia -luento Tapiolan lukiossa 7.5.2026

Torstaina 7.5.2026 koitti aika lukuvuoden viimeiselle studia generalia -luennolle. Luennon aiheena oli aivokunto oppimisen ja liikkeen perustana, ja vieraaksemme olimme saaneet terveystieteiden maisterin, filosofian tohtorin ja neurologiaan erikoistuneen fysioterapeutin Matti Vartiaisen, joka on niin ikään kirjoittanut kirjan Aivot kuntoon: Terveyttä ja suorituskykyä.

Vartiainen aloitti luennon kertomalla hieman omista taustoistaan. Lukiossa hän oli erityisen kiinnostunut urheilusta, mutta lopulta elämä vei hänet aivojen maailmaan. Urheilulla on kuitenkin edelleen tärkeä rooli hänen elämässään, sillä muun muassa hänen väitöskirjansa aihe oli urheilijoiden aivotärähdykset.

Luennolla kuulijat saivat kattavan yleiskatsauksen aivoihin. Vartiainen kertoi, että aivot kehittyvät jopa 27-vuotiaaksi asti — aikaa kehitykselle on siis vielä runsaasti! Ilmi kävi myös, että aivojen oikea puolisko on niin sanottu “taiteilija-minä”, kun taas vasen “insinööri-minä”. Aivoja voisi ajattelun saralla verrata lennonjohdoksi, sillä kyky lopettaa jokin tekeminen on peräisin sieltä. Kaikki ajattelu saa alkunsa aivoista.

Aivojen lisäksi Vartiainen keskittyi myös lihasten merkitykseen ja tehtäviin. Lihakset tekevät kaiken fyysisen työn — ilman niitä sydän ei syki, eikä pysty nielemään, kommunikoimaan tai edes istumaan tuolilla. Motorisia perustaitoja Vartiainen havainnollisti ja testasi taukojumpalla. Hän niin ikään painotti sitä, että keho vaatii perustaitoja pysyäkseen kunnossa, mutta paljasti harmikseen, että nykynuorilla kyseiset taidot ovat heikentyneet. Taidot kuitenkin kehittyvät 18–20-vuotiaaksi asti.

Tärkeimmäksi ominaisuudeksi paljastui tasapaino, jonka pääsimme laittamaan testin niin ikään liikunnallisten harjoitteiden muodossa. Luennolla kävi ilmi, että heikolla tasapainolla on ryhmätasolla yhteys kuolleisuuteen. Vartiainen nimesi tasapainon “kapellimestariksi” vestibulaarijärjestelmän. Vestibulaarijärjestelmä on siis sisäkorvassa sijaitseva tasapainoelin, joka välittää tietoa päämme ja kehomme asennosta suhteessa painovoimaan.

Aivoterveyttä tarkasteltiin niin ikään liikunnan ja musiikin näkökulmista. Vartiaisen mukaan liikunta saattaa kasvattaa keski-ikäisillä hippokampuksen kokoa. Hippokampus on ohimolohkojen sisäosissa sijaitseva rakenne, joka on osa limbistä järjestelmää — sillä on erittäin keskeinen rooli muistin toiminnassa. Liikunnasta saa myöskin BDNF-proteiinia, joka on avainasemassa oppimisessa, mielen hyvinvoinnissa ja muistissa. Muita BDNF:n lähteitä ovat ravinto ja sosiaalinen vuorovaikutus. Musiikki taas aktivoi aivoja ja tunteita. Tässä prosessissa mukana toimii väliaivojen osa talamus, joka käynnistää tunnereaktion jo ennen tietoisen ajattelun alkamista. Vartiainen myös nosti esiin sen, miten rytmikyky perustuu aivojen ja lihasten yhteyteen.

Vartiainen käsitteli luennollaan myös ylikuormituksen ja stressin eroavaisuuksia sekä oireita. Merkeiksi ylikuormituksesta hän nimesi muun muassa unohtelun, päänsäryn ja ärtyneisyyden. Hän jakoi niin ikään vinkkejä, joilla arjen kuormituksesta pystyisi palautumaan. Eräs hänelle itselleen parhaiten toimivista on vagushermon, ihmisen pisimmän aivohermon, rauhoittaminen hengityksen keinoin.

Luennon kenties keskeisin asia ja ohje tuli kuitenkin sen loppupuolella. Vartiainen kertoi, ettei ihminen ole täysin suorituskykyinen, jos unen-, ravinnon- ja nesteensaannissa on puutteita. Hän mainitsi nesteen olevan bensaa, joka auttaa jaksamaan. Oli myöskin pysäyttävää kuulla, miten jo 18 tunnin univaje vastaa 0,7 promillen humalatilaa. Unen keskeisyyttä Vartiainen korosti erityisesti, ja muistutti, että kahdeksan tuntiakin saattaa olla liian vähän — unentarve onkin yksilöllistä, vaikka tosiasia on, ettei kukaan pärjää täysin ilman.

Mielenkiintoista oli myöskin saada tietää, että aivot tarvitsevat energiaa, mutta eivät varastoi sitä. Tässä piileekin monipuolisen ravinnon saannin tärkeys. Lopuksi Vartiainen totesi aivojen toimintahäiriön oireiden olevan samoja kuin aivovamman. Siksi on elintärkeää pitää huolta elintavoista, jottei elä jatkuvasti niin sanotusti puoliteholla.

Luennon päätteeksi Vartiainen vastasi mielellään yleisön esittämiin kysymyksiin. Esiintyjänä hän oli innostava, ja hän noudatti omia ohjeitaan tarjoamalla yleisölle mahdollisuuksia aktivoiville välijumpille istumista tauottaakseen.

Kiitos vierailusta!